Tietoa sosiaalisten tilanteiden pelosta!

Sosiaalisten tilanteiden pelko!

Sosiaalisten tilanteiden pelko on psykiatrinen häiriö, jossa potilas ahdistuu ollessaan muiden huomion kohteena. Ahdistus ilmenee ryhmätilanteissa, syötäessä julkisesti tai osallistuttaessa juhliin tai kokouksiin.
Potilas pelkää, että hänen käytöksensä olisi hänelle itselleen noloa tai nöyryyttävää. Pelon takia potilas pyrkii välttämään huomion kohteeksi joutumista ja sosiaalisia tilanteita.

Sosiaalisten tilanteiden aiheuttama ahdistus ilmenee ruumiillisina oireina esim. punastumisena, hikoiluna, vapinana ja vitsaamisen/ulostamisen tarpeena.

Sosiaalisten tilanteiden pelko erotetaan ujoudesta oireiden voimakkuuden perusteella.
Esim. Ujo ihminen kokee olonsa epämukavaksi. Hänen kätensä voivat vapista ja hän saattaa punastua keskustellessaan.
Sen sijaan sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä ihminen ahdistuu voimakkaasti edeltävinä päivinä ajatellessaankin tulevia sukujuhlia. Hän saattaa jättää menemättä tekosyyn takia sukujuhliin. Jos hän uskaltaa mennä juhliin, niin hän kokee olonsa ahdistuneeksi ja epämukavaksi. Hän kärsii ahdistukseen liittyvistä ruumiillisista oireista koko tilaisuuden ajan.

Sosiaallisten tilanteiden pelosta sairautena puhutaan silloin, kun sosiaallinen ahdistuneisuus tuottaa kärsimystä ja, kun se rajoittaa elämää. Esim. sosiaalista tai ammatillista toimintaa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko voidaan jakaa 2 alatyyppiin, yleistyneeseen ja rajoittuneeseen muotoon.

Yleistyneessä muodossa henkilö pelkää ja välttää sosiaalisia kontakteja.

Rajoittuneessa muodossa pelot kohdistuvat tiettyyn tilanteeseen esim. julkiseen esiintymiseen.

Kuinka yleinen sosiaalisten tilanteiden pelko on?

-On yksi tavallisimmista ahdistuneisuushäiriöistä.
-Esiintyvyys on n. 3-5 prosenttia ja sitä sairastaa yksi kymmenestä jossain vaiheessa elämäänsä.
-Oireet ilmaantuvat vähitellen lapsuuden aikana.
-Keski-ikä sairauden alkaessa on n.15 vuotta.
-Naisilla yleisempi kuin miehillä.

Vain murto-osa sairaudesta kärsivistä hakeutuu hoitoon. Hoitoon hakeutumista vaikeuttaa tutkimus- ja hoitotilanteeseen kohdistuva pelko.

Lieväoireiden nuoruudessa alkava sosiaalisten tilanteiden pelko saattaa parantua ilman hoitoakin. Valitettavasti vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko kuitenkin useimmiten kroonistuu.
Vain noin neljäsosa henkilöistä toipuu ilman hoitoa oireettomiksi.

Mikä aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden pelon?

Sosiaalisten tilanteiden pelko syntyy altistavien perinnöllisten tekijöiden ja haitallisten sosiaalisten kokemusten vuorovaikutuksessa. Esim.koulukiusatuksi tuleminen ja vanhempien jatkuva riitely altistaa sosiaalisten tilanteiden pelolle.

Miksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa kannattaa hoitaa?

-Sosiaalisten tilanteiden pelko estää usein hakeutumasta koulutukseen tai ammattiin.
-Saattaa vaikeuttaa seurustelun aloittamista.
-Monille kehittyy jokin toinen merkittävä psykiatrinen häiriö.
Esim. alkoholiriippuvuus, erilaiset masennustilat ja julkisten paikkojen pelko.

Miten sosiaalisten tilanteiden pelkoa hoidetaan?

Sosiaalisten tilanteiden pelkoa hoidetaan psykoterapian ja lääkityksen avulla.

Psykoterapia

Jotkut suhtautuvat psykoterapiaan kielteisesti, koska itsensä nolaamisen pelko kohdistuu itse terapiatilanteeseen. Tällöin psykoterapian mahdollisuutta kannattaa miettiä uudelleen oireiden ensin lievityttyä lääkityksellä.

Kognitiivis-behvioraalisessa terapiassa pyritään yhdessä potilaan kanssa tunnistamaan ja vähitellen muuttamaan sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä epätarkoituksen mukaisia ajatustottumuksia.
Esim. ennustaminen: "En kuitenkaan keksi mitään sanottavaa."
Kaikki tai ei mitään-ajattelu: "En koskaan osaa sanoa oikeita asioita."
Omaan itseen liittyvien kontrolliajatusten vähentyessä potilas oppii sietämään paremmin jännitystä ja epävarmuutta.

Ahdistuksen lievittämisessä käytetään myös erilaisia rentoutusharjoituksia.
Sosiaalisten tilanteiden pelon kognitiivis-behavioraalista terapiaa voidaan toteuttaa myös ryhmäterapiana. Ryhmässä voidaan rooliharjoitusten avulla harjoitella erilaisia sosiaalisia tilanteita.
Terapian pituus vaihtelee yksilöllisesti, mutta yleensä sen kesto on useita kuukausia.

Psykodynaamista lyhytterapiaa ja pitkäkestoista psykodynaamista terapiaa voidaan käyttää myös sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.

Lasten ja nuorten sosiaalista itseluottamusta voidaan tukea luovilla terapioilla esim. musiikki-, kuvataide- ja ratsastusterapialla.

Suomessa psykoterapeuttisten hoitojen saatavuus vaihtelee aluettain. Eniten terapeutteja on pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa.

Lääkehoito

Arviolta kolme neljäsosaa potilaista hyötyy lääkityksestä. Käytetyin lääkeryhmä sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa on selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet). SSRI-lääkkeitä käytetään myös muiden ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen hoitoon.

Sopiva lääkitys valitaan yksilöllisesti. Lääkkeen valinnassa otetaan huomioon muut psykiatriset häiriöt ja ruumiilliset sairaudet. Lääkehoito edellyttää pitkäjänteisyyttä. Lääkkeen vaikutus tulee viikkojen tai kuukausien kuluessa. Suurimmalla osalla oireet lievittyvät 4 kuukauden kuluessa lääkityksen aloittamisesta. Osalla potilaista lääkevaste tulee esille vasta vuoden kuluessa.

Milloin hoitoon?

Hoitoon täytyy hakeutua silloin, kun ahdistus rajoittaa elämääsi.
Esim. jäät kotiin sen takia, koska ahdistaa mennä ulos, kauppaan tai kaupungille.

Lisätietoja:

Www.selviydyn.fi
Www.masennusinfo.fi
Www.lundbeck.com